runot
tulevat
kuin lehti
puuhun tai ei
ollenkaan, puun kärsimys
ei mitenkään edistä
asiaa,
useinkin päinvastoin. Eivätköhän runot parhaimmillaan ole spontaania elämää, ei siinä tuskan kertausharjoituksia tarvita." (Eeva-Liisa Manner: Kirjoittamisen aika, Tammi 2006, 103)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti