Totuuden myyminen tyhmälle vaatii tyyliä | Criticism

Antti Nylén:
Vihan ja katkeruuden esseet,
Savukeidas 2007.

Intellektuellia on metsästetty Suomessa yhtä hartaasti kuin sitä Aapelin oikein viisasta miestä. Siunatun hulluuden opettajan paikan haluaa nyt ottaa Antti Nylén.

Ranskalaisia klassikoita suomentanut Nylén (s. 1973) ei ole enää nuori, mutta vihainen hän on erityisesti lihansyöjiä kohtaan. Tässä on älykkö, joka vaikuttaa harvinaisen vapaalta kirjoittamaan siitä, mitä muut eivät uskalla sanoa äijäkulttuurissamme.

Nylénin esseitä on tullut vastaan Nuoressa Voimassa ja Parnassossa, mutta ilman tätä kaunokirjallista debyyttiä juttujen pirullisuus olisi unohtunut. Vaikka hesalaisen vegaaniketun kärjistyksistä on helppo olla eri mieltä, siitä huolimatta esseet lukee loppuun – lukuunottamatta poppari Morrisseyn palvontaan liittyviä kymmeniä sivuja.

Erityisesti on jäänyt mieleen Pentti Linkolan tuoreimman kirjan arvostelu, joka alkaa Parnassossa sanoilla: ”Kaikki tietävät, että Pentti Linkola on hullu.” Ja siltä se taas vaikutti Jokelan laukausten jälkeen käydyssä syyllistämisbuumissa, mutta Nylén kaivaa hulluuden alta ihmisen ja yllyttää toisella kädellä rikokseen: ”Valitse väkivalta.”

Samalla hullunrohkeudella Nylén menee luonnollisesti myös metsään: ”Essee on kirjallisuudenlajeista kitukasvuisin, marginaalisin.” Vaikkapa aforistikon mielestä hänen lajinsa on varmasti vielä perifeerisempi, vaan Nylén onkin niin vapaa kirjoittaja, että hän voi paljastaa tyylinsä salat:

”Tyylin avulla omat ahdasmieliset näkemykset voi myydä toisille tosiasioina. Sitä paitsi tosiasioiden myyminen tietämättömälle vaatii tyyliä.”

Dandyn tyylin taustalta löytyy tietysti Baudelaire, Charles. Muita suosikkeja ovat Jarvis Cocker, Kari Heusala, Jeesus Kristus, Stephen King, Éleonore-Palmyre Meurice, Lukas Moodysson, Teemu Mäki ja epäsuosituin kriitikko Putte Wilhelmsson.

Samaan läjään Puten kanssa menee toinen intellektuelli Tuomas Nevanlinna, joka Nylénin mielestä operoi liikaa ”käsitteillä, ei asioilla, kuvilla eikä varsinkaan tunteilla” – ja ennen muuta Nylénin kilpailijoiden tyylistä puuttu viha, joka on hänen mukaansa kaunokirjallisuuden ydin.

(Savon Sanomat 27.11.2007)