 |
| Kallavesi Kuopio 2021. |
Nauru on
ihmisen laulu
ilman
nuotteja; kukin yksin
ja kuorossa
tavallaan nauttii
kuten linnut
toisilleen
toistaa
paritteluloitsuaan.
Nauru on
massaesiintymä
jonka toukat
nousevat esiin
lämpötilan
ylittäessä toivon
kriittisen
pisteen, yleensä
plussan
puolella kevättä –
miinuselämää
vastaan.
Nauru
rokottaa ikään katsomatta
kaikki
kielet norjaksi, mielen vetreäksi.
Nauru on
kuin riippumatto
yksi harva
paikka, jossa paha
virus ei
tartu eikä juokse niin kuin
Gangesjoessa,
johon levitetään
verkkoja
ruumiita varten.
Männistössä sen sijaan1
heitetään nauruverkkoja
koko
kansalle Ompeluseuran
määräyksellä,
sillä riippumaton
kulttuuri on
rajatonta vapautta;
koronan ja
pakkasen rajoitukset on purettu,
sopimus on
tehty vain parin
vahvan
männyn kaverina:
”Sitä puuta
puskeminen
johon on
kytkettynä.”
Mattojen
kevät
on
maattomien paluu
ilmatilaan,
jota eivät valvo koneet
vaan
na(u)rujen kestävyys.
Ollaan siis
matona matolla
kellutaan
pääroolissa:
jokainen saa
tähdet nuo
taivaan
ihmeet tavata
omalla
selällä ilman nuotit.
1 Pyytämättä ja tilaamatta kirjoitin Riippumattomalle
ulko-olkkarille runon, josta tuli 25. Hylätty esine, kun kehnon kelin takia
tapahtuma peruttiin Kuopion Männistössä 22.5.2021.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti