”Siinä missä kirjoitustaito muutti ihmiskunnan historian paperin käyttö ja kirjapainotaito mullistivat tiedonvälityksen. Kirjapainotaito mahdollisti sekä tiedon että aatteiden leviämisen ennennäkemättömällä nopeudella.”
Ylen Areenassa on katsottavissa mainio kaksiosainen sarja "Kirjoitustaidon synty", johon liittyy kokoelmassa Se mikä sanomatta (2016) julkaistu runo:
AI WEIWEI VININ SAVIPAINO
Samanaikaisen kiinalaisen kirjailijan Guan Moyen mukaan Ai Weiwei Vin, puuvillakangaspukuinen mies (s.o. tavallinen kansanmies) teki irtonaisia kuvioita jo Ch'ing-lin aikana (1041‒1049). Painaja Vin otti pehmittääkseen savea ja leikkasi siihen merkit niin ohuesti kuin rahan reuna. Jokainen merkki kuin yksittäinen leimasin, jonka hän paahtoi kovaksi. Leipoessaan männyn pihkasta, vahasta ja paperintuhkasta sekoitettua taikinaa rautalevylle, johon sanamerkit istutettiin toinen toisensa viereen, hän tahtoi painaa. Kirjasinlaatan hän asetti tulen lämmitettäväksi niin että juuri suli saven ja raudan välissä ja täysin sileällä laudalla hankaamisen jälkeen siitä syntyi tyyppilaatta. Vinin savileipomon kerrottiin olleen jumalallisen nopea satojen jopa tuhansien kappaleiden painamiseen. Näin lähelle Gutenbergin keksintöä kiinalainen pääsi tuhat vuotta sitten. Tosin Vinin irtonaisilla tyypeillä ahkeroimista hidasti kirjakkeiden hauraus ja saven liukenemisen takia hän ei voinut käyttää vesipitoisia värejä. Nuoremmat painajat leikkasivatkin sanamerkit yksitellen puusta, ja lopulta Koreassa keksittiin merkkien valaminen hiekkamuotin kanssa kupariin. Mutta vielä viimeisten sotien aikaan vanha puulaatoilla painaminen oli laajalta käytössä kaukaisessa idässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti