Taistelevat metsot 1884 | Stritande tjädertuppar 2021

Helsingin Sanomat 30.1.2021.
Kuva: Kari Pullinen.

"KOSKA proosakirjallisuuteen tuntuu mahtuvan yksi puheenaihe kerrallaan, on biofiktion nousu 2010-luvun aikana jäänyt autofiktiokeskustelun jalkoihin. Historian suurhenkilöitä kuvittavat romaanit ovat kuitenkin kukoistaneet verevien elämäkertamarkkinoiden kyljessä ja saavuttaneet paikoin korkean taiteellisen tason. 

Jouni Tossavaisen yhdenpäivänromaani Taistelevat metsot, joka kurkottaa kohti kansallistaiteilija Ferdinand von Wrightin elämää Kuopion Haminalahdella heinäkuussa 1884, tekee mieli nostaa lähelle trendin huippua. Kuten esimerkiksi Johanna Venhon Sylvi tai Tossavaisen oma juoksuromaani New Yorkin lentävä suomalainen myös uutuus onnistuu suodattamaan katkonaisista dokumenteista täyteläistä fiktiota..."

Helsingin Sanomat

Vesa Rantaman Taistelevien metsojen arvostelu on otsikoitu Helsingin Sanomien (30.1.2021) paperilehdessä "Sivussa soitimelta. Jouni Tossavaisen yhdenpäivänromaani muistuttaa savolaisesta korkeakulttuurista" ja digilehdessä "Jouni Tossavaisen Taistelevat metsot muistuttaa savolaisesta korkeakulttuurista, romaanissa Ferdinand von Wright potee kaukorakkautta Minna Canthiin. Jouni Tossavaisen yhdenpäivänromaani kurkottaa kohti kansallistaiteilija Ferdinand von Wrightin elämää Kuopion Haminalahdella heinäkuussa 1884."

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007773056.html

Turun Sanomat 24.1.2021.
Kuva: Tommi Glad.

Turun Sanomat

Satakuntalaiselta kriitikolta Mari Viertolalta Taistelevien metsojen ”savolaisen kiemurainen tyyli” on vaatinut totuttelua (Turun Sanomat 24.1.2021). Romaanin aiemmat arvostelut löytyvät täältä.

”Villisti ja vapaasti kulkee Jouni Tossavaisen ajatus romaanissa Taistelevat metsot. Yhteen kesäiseen päivään tiivistyvässä teoksessa suomalaisen maalaustaiteen mestari Ferdinand von Wright (1822–1906) on tosin vasta pohjustanut valtavan kankaan kuuluisaa maalaustaan varten, mutta kipuilu aiheen parissa on jo täydessä käynnissä. /- -/

Tossavaisen erikoinen lähestymistapa aiheeseensa vaatii totuttelua, sillä pääosin Kipunan aivoituksia seuraava ajatuksenvirta yhdistelee nuoruuden haaveita ja kapinaa, isännän epäsuoria oppeja ja saarnoja sekä Ferdin muistoja menneisyydestä. Ajatus saattaa liitää aiheesta toiseen kesken lauseenkin, ja kieli vaihtua ruotsista sujuvaan savoon.

Teoksen kiemuraista virkerakennetta on alkuun vaikea sisäistää, varsinkin jos satakuntalaisten tiivis töksäyttely sanavalintoja myöten tuntuu tutummalta. Kerronnan imuun pääseminen vei minulta lähemmäs sata sivua, kunnes juoni ja puheenparren takana lymyilevä huumori nappasivat mukaansa.

Osansa tässä on runsaalla lintusymboliikalla sekä toisella savolaisella merkkihenkilöllä, rouva Minna Canthilla, jonka vierailua odotetaan pelonsekaisella jännityksellä – ja varsin eri syistä.

Jos kaipaa faktapohjaisempaa katsausta von Wrightien elämään, sitäkin on tarjolla Tossavaisen kiinnostavissa jälkisanoissa." 

https://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/5203654/Kirjaarvio+Ferdinand+von+Wright+ja+hanen+renkinsa+yhdenpaivanromaanissa++Jouni+Tossavaisen+savolaisen+kiemurainen+tyyli+vaatii+totuttelua

Kiiltomato 

"Tossavaisen teoksesta huokuu myös luonnon ihailu, mikä eittämättä on ollut myös taitelija von Wrightin uran ja elämän keskeisiä asioita. Liikametsästyksen ja eläinrääkkäyksen esille nostaminen tuo mieleen Anni Kytömäen Kultarinnan (2014) hengen, jossa 1880-luvun luontosuhdetta pääsee kurkistamaan 2020-luvun silmin. Tossavainen tarjoaa tähän kiinnostavan näkökulman ja perustelun teoksen jälkisanoissa: von Wrightin agendalla on todistettavasti ollut eläintensuojelu, esimerkiksi metsästyksen rajoittaminen", toteaa Meri Parkkonen nettilehti Kiiltomadon arvostelussan 27.2.2021.

https://kiiltomato.net/jouni-tossavainen-taistelevat-metsot/

Savon Sanomat

”Savolaisittain eloisa ja yhtä kaikki mainio romaani rakentuu dokumenttien täydentämäksi kolmiomaiseksi asetelmaksi, jossa minä- ja hän-kerronta liukuvat sukkelasti yhteen. Ferdinandin oppipojan ja kesärengin minä kertoo itsestään myös hänenä. Tällöin hän esiintyy kahdella nimellä. On Kipuna ja J.F. Cooperin kirjoista tuttu Unkas.

Tyyli tuo mieleen Ferdinandin lintutaulut, joiden sommittelu usein noudattaa kolmiomuotoa.”

(Teppo Kulmala: ”Erakkotaiteilijan metsonkatsomus. Yksi kesäpäivä valaisee Ferdinand von Wrightin persoonallisuutta”, Savon Sanomat 18.11.2020, B5) https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3163626

Kulttuuritoimitus.fi

”Jouni Tossavainen kirjoittaa yleissuomea, mutta savolaisena hän viäntää ja kiäntää tapahtumia. Yhden päivän romaanissa on mennyttä ja tulevan odotusta, ja voimallisen ähellyksen tuloksena Ferdinand von Wrightistä maalautuu varsin elävä kuva, renki Villen silmin. /- -/

Jouni Tossavaisen suurtyö on taiteellisesti kehitelty, historiallisia faktoja kunnioittava ja kielellisesti omalakinen romaani. Perusratkaisussa on mallinnettu sääminkiläisen Joel Lehtosen pääteoksen Putkinotko rakennetta.”

(Erkki Kiviniemi: ”Taistelevat metsot on faktoja kunnioittava, taiteellisesti omalakinen romaani, jolla on luonnonsuojelullinen pohjavire”, Kulttuuritoimitus.fi 16.10.2020)

https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/taistelevat-metsot-on-faktoja-kunnioittava-taiteellisesti-omalakinen-romaani-jolla-on-luonnonsuojelullinen-pohjavire/?fbclid=IwAR3gWgKx6-jwgv1U4NY5Fpa4sH3ALFYJAV4QxSG94zhdzjGisnf-HUC14Yw

 Kaltio

Kirjailija Teppo Kulmala arvosteli Taistelevat metsot myös kultuturilehti Kaltioon 1-2/2021.

Kaltio 1-2/2021, 88-89.

Savonia-raati

"Taistelevat metsot on monikerroksellinen yhdenpäivänromaani taiteilija Ferdinand von Wrightistä. Romaani on upea kuvaus lähes erakoituneesta taiteilijasta ja hänen elinpiiristään ainutlaatuisessa savolaisessa kartanomiljöössä. Teos on myös suuri kunnianosoitus taiteilijalle, joka henkilönä on jäänyt aikalaistensa varjoon."

Savonia-palkintoraatiin 2020 kuuluivat Varpu Puskala (pj), Nina Pelli (varapuheenjohtaja) sekä jäsenet Riitta Cederberg, Seppo Kononen, Auli Poutiainen, Liisa Rossi, Petri Tossavainen, Jussi Tuovinen ja Kari Turunen.

Hylättyjä esineitä 8 | A maman

Dostojevski-museo, Novgorod 2013.

Jokainen hylätty esine

on omanlaisensa

onnettomuuden kutsu,

kirje varjollesi.

Kanttilassa on tekojen aika | Minna Canth 2021

Minna Canthin salonki Kanttilassa
5. tammikuuta 2007.

Kirjailija Minna Canthin talon Kanttilan arkkitehtisuunnitelmat ovat edenneet ja rakennuslupavaiheeseen päästään, jos Minna Canthin talo ry saa rahoitusta. Vuonna 2021 Kanttilassa keskitytäänkin rahan hankintaan.

Kiviä ja kantoja on käännetty, mutta rahoittajien löytäminen kulttuurihistoriallisen kohteen muutos- ja korjausrakentamiseen on hidasta varsinkin, kun Kanttilan tontin omistava Kuopion kaupunki ei edistä hanketta.

Kenenkään ei tarvitse jäädä odottamaan kaupungin päätöksi tai kuntavaaleja, vaan tammikuun loppuun asti Kanttilaa on voinut rahoittaa Kulttuurilahjalla.

Kanttilan talkootöihin ja -ryhmään pääsee mukaan myös kauppakeskus Minnan popup-kirjakahvilassa koko tämän hankkeen ratkaisevan kevään aikana. Kulttuurimyönteiset puheet eivät enää riitä, ei edes Savossa, vaan on tekojen aika.

1. KULTTUURILAHJA-KERÄYS

Vielä ehdit kertoa tutuille ja potentiaalisille lahjoittajille mahdollisuudesta lahjoittaa KULTTUURILAHJAN Kanttilan hyväksi. Lahjoita ennen 31.1.2021.

1. Mene kulttuurilahja.fi sivuille
2. Valitse hankkeet ja kunnostetaan Kanttila 
3. Valitse lahjoitussumma 25 EUR ‒ 1000 EUR tai määrittele summa
itse ja maksa kortilla, verkkopankissa tms. Ylärajaa ei ole, alaraja
on 5 EUR. Voit lahjoittaa ja lähettää kulttuurilahjan myös
jollekin toiselle!

2. KANTTILAN KUULUMISET TEAMS-TAPAAMISISSA

Tervetuloa osallistumaan Kanttilan kuulumiset -verkkotilaisuuksiin. Lähetä sähköpostia tilaisuutta edeltävänä päivänä osoitteeseen info@minnacanth.fi, niin lähetämme osallistumislinkin
ja ohjeet osallistumisesta.

Kanttilan kuulumiset -aikataulu. Tilaisuus alkaa klo 14.00.
to 28.1.2021
to 4.2.2021
to 11.2.2021
to 18.2.2021
to 25.2.2021
to 4.3.2021
(ei viikolla 10)
to 18.3.2021
Jos ajankohta ei käy, ota yhteyttä - sovitaan oma aika pienryhmälle!

3. KANTTILAN POPUP -KIRJAKAHVILA

Kanttilan muutos- ja korjaustyön edistämiseksi on vuokrattu kauppakeskus Minnasta tyhjillään oleva kahvilatilan ja luotu sinne Kanttilan popup -kirjakahvilan. Tilassa voi kohdata, lukea, jutella, esiintyä - ja tietenkin kuulla Kanttilan kunnostamisesta.

Tila pilotoi tulevaa Kanttilaa. Suunnittelun alla ovat residenssi- ja työtilojen palvelumuotoilu: miten luodaan yhteisöllinen työtila, mitä digiteatteri on, miten livelähetykset koordinoidaan ja saadaan läpi laajalle, miten varaat yhteistä tilaa, miten verkostoidutaan muiden residenssitoimijoiden kanssa jne.

Tervetuloa kahville tai ilmoittaudu mukaan Kanttilan talkooryhmään! Talkoolainen voi tehdä
- some-päivitystä
- ylläpitää jäsenrekisteriä
- lähettää infokirjeitä omissa verkostoissaan
- tai järjestää keskustelun ja kerätä käyttäjien toiveita
esim. Zoomissa.

Kaikille halukkaille löytyy tehtäviä oman osaamisen ja käytettävissä olevan ajan puitteissa. Jokainen teko vie asiaa eteenpäin ja on osa isoa ja merkittävää kulttuuriperinnön säilyttämis- ja edistämistyötä.

Tilaa voi myös vuokrata pieniin tilaisuuksiin koronatilanteen mukaan, varaukset info@minnacanth.fi. Opiskelijoille tilan käyttö on ilmaista.

YHTEYSTIEDOT
www.kanttila.fi 
www.facebook.com/minnacanthintalo 
www.youtube.fi/minnacanthintalo 
@minnacanthtalo
#minnacanth
#kanttilafinland

Kanttilan popup -kirjakahvila
Haapaniemenkatu 18, 70100 Kuopio

Hylättyjä esineitä 7 | Den största skiten i världen

Vuoriperänsaari, Kuopio 2019.

Mikä on, kun suomalainen tuottaa jätettä 470 kiloa joka vuosi. Mikä on, kun vaihdamme puhelinta kahden vuoden välein. Mikä on, kun Tyynellä valtamerellä kelluu lähes kaksi kertaa Suomen kokoinen muovilautta, maailman suurin kaatopaikka. Mikä on, kun Maailman suurin paska ei ole Erno Paasilinnan pakina, vaan taivas, joka täyttyy paskasta. Mikä on, kun valo menee rikki, että saan ostaa uusia lamppuja. Mikä on, kun elinkaari pitenee, mutta pinna pätkii. Mikä on, kun olet käyttänyt jotain vanhaa tavaraa, kuten ystävääsi tai polkupyörää. Mikä on, kun vastaus olet sinä, hylätty esine.

Hylättyjä esineitä 6 | Aitken: I Only Have Eyes for You

Kiasman kahvila, Helsinki 2020.

Itsevalaiseva maisema-

kuva

 

ruutu ruudulla;

 

hiljaisuus, joka on

ei ole meissä

 

vaan kiasma Kiasmasssa

tänään ja huomenna.

 

Kutsuttakoon tätä

tämän esineen hengitystä

 

rukouspäivän valoksi.

Photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/

Hylättyjä esineitä 5 | Alla fem av mina sängar

Pirttiniemi, Kuopio 2018.

  

Puhtaat päivät vol. 2.

Itkonniemi,
Kuopio 2017.

Kaikki naiset älkööt tehkö

käsitöitä yksin

eikä kaksiossa, joten pappilan

rinteessä hikoiltu ja proteiinirahka

syöty. Odotan vaan

milloin kroppa menee

shokkiin tästä urheilusta.

Opetus, siis siitä sängystä

ei olisi kannattanut

myöhästyä; seuraavaa

ei välttämättä tule.

Levi, Kittilä 2017.

Pöyrynlahti, 
Kuopio 2019.

Itkonniemi,
Kuopio 2019.


Photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/

Hylättyjä esineitä 4 | Hekate, huka dig hetekata

Pekkala, Tervo 2020.

Väsymys on kuin

ruoste ruumiissa.

Ei ole lupa nukkua,

kun ei tee mitään.

Hylättyjä esineitä 3 | Den förflutna tiden

Pekkala, Tervo 2020.

Sattumaa ei voi opettaa

mutta sitä voi auttaa.

 

Aikaa ei osaa neuvoa

mutta se saa jalostua

 

ruosteeksi kuin ompelu-

kone ja seura;

 

ystävät kuin lasin alle

vangitut perhoset.

Hylättyjä esineitä 2 | Första monolit dök upp i Savolax

 

Kuvaaja: Tuntematon.

Maailmalla loppuvuodesta paljon ihmetystä herättäneitä metallisia monoliittejä on ilmestynyt jo neljäs Suomeenkin. Kyseessä on ilmeisesti kaiken maailman monoliittien prototyyppi, jonka kuvaaja ja löytäjä haluaa pysyä yhtä tuntemattomana kuin toisen metallipatsaan Utahiin sijoittanut pystyttäjä Jack Unterweger.

Ensimmäisen metallipatsaan pintamateriaaleista voidaan päätellä, että teos on istutettu paikalleen noin kolmekymmentä vuotta sitten. ”Edetessään metallipinnan korroosio on luonut protomonoliittiin serramaisia vaikutteita”, toteaa taidetutkija näkemänsä valokuvan perusteella.

Kuvaajan tapaan myös tutkija pysyttelee yhtä tuntemattomana kuin lähes kaikki monoliittien rakentajat sosiaalisessa mediassa. Näin käyttäytyvät varsinaiset teoksen rakentajat toisin kuin ne, jotka yksityisesti omissa nimissään pyrkivät hyötymään internettiin levinneestä villityksestä, huijauksista ja salaliittoteorioista.

Tuorein metallipatsaan kuva on lähetetty syrjäisessä tienristeyksestä jossain päin Pohjois-Savoa. Havainnosta levisi tieto Tervon puskaradio -nimisessä Facebook-ryhmässä. "Kyseessä on varsin vähäliikenteinen ja syrjäinen kuusikko jossain taajaväkisen yhdyskunnan Talluskylän ja kirkonkylän välillä", pääteltiin ryhmässä tänään.

Kuvan pohjalta tiedon levitessä nopeammin kuin virus etsinnät on aloitettu, ja väkeä on ollut liikkeellä runsaasta aurinkoisen pakkassään suosiessa tutkimuksia. Protomonoliitin löytämisen jälkeen päästään selvittämään, kuinka savolaiset vaikutteet päätyivät Utahiin.

Jo romaanista Koirastähti (1996) voidaan päätellä, että mainelainen elämäntapataiteilija Jack Unterweger on vieraillut makkarakaupunki Kuopiossa – ja mahdollisesti myös ympäröivällä maaseudulla – samaan aikaan, kun prototyyppi ilmestyi savolaiseen metsään. Unterwegerinsä tavanneet muistelevat nyt hänen juttujaan kummasta Tuhkamonumentista, jota ei osattu ottaa sen vakavammin kuin muitakaan jenkkitarinoita, sillä paljonhan ne rupattivat siihen aikaan ja yhtä vähän niihin kannattaa luottaa kuin tänäin päivänä.

Marraskuusta lähtien maailmalla havaittuja mystisiä monoliittejä on löydetty Suomessa aiemmin Savonlinnasta, Virroilta ja Nurmijärveltä. Savonlinnan metallipaalu katosi reilun viikon jälkeen, mitä ei toivoisi protomonoliitin kohtaloksi.

Amerikassa monoliittejä on löydetty yli parikymmentä. Euroopassa Saksa on vaikuttanut monoliittien keskittymältä kuudella löydöllään, mutta nykyisellä pystytystahdilla Suomi on ajamassa tässäkin suhteessa kärkipaikalle.

Photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/

Hylättyjä esineitä 1 | Lajos Kassák

Työhuone, Kuopio 2018.

Amos Rex,
Helsinki 2019

(Lajos Kassák: Anyagot formálok, Muotoilen ainetta, 1990, suom. Hannu Launonen ja Béla Jávorsky, 78-79)

Kel onni on | Lycka till

Onni on iloinen,

vaikka tapansa paeta

etuovesta ja takaportista

on onneton. Aamuin illoin

Onni on alaston;

ilman housuja ja hatutta

päin hän poikkeuksetta täyttää

ja tyhjentää sydämeni

myötä- ja vastoin-

käymisellään.

Kuka muu tarjoaisi yhtä

luistavaa pitoa ja toista

yhtä varmaa keliä:

kaatosateen naurukuuroa

pakkasen kuulua valkokultaa

päivän poskilämpöä?

Onni kutsui kerran

kylään: märkä nenänpää

häntää heilutti kuten rapsutus 

ja silitys-

käsi selässä. Se on 

yhtä äänetön tunne

kuin kissan kehräys

jumalten tahto

toisen katseessa.