"Tervennäkin on oltu" | My Grandmother's Letter

Kuopion kaupunkilehti 27. lokakuuta 2018, 18.

Kuoharit I-III 2018, 91.

Helsingin kirjamessuilta palattua keittiön pöydällä odotti Kuopion kaupunkilehdessä ilmestynyt Minä lapsena -sarjaan liittyvä juttu, joka liikkuu samoissa maisemissa kuin romaani Kuoharit.  Teos on niin tuore tapaus, että kustantaja Jarkko S. Tuusvuorikin sai ensikappaleensa vasta messutellessamme Messukeskuksessa.

Anni-mummon kirje11.11.1958.

Lapsuusmuisteluni kuvateksti "Anni-mummo kirjoitti Saarismäestä kaupunkiin kirjeen, kun olin kuukauden ja yhden päivän vanha" saattaa jäädä ilmaan, mikäli äitikuvan taustaa ei hahmota kirjeeksi.

Kustantaja Jarkko S. Tuusvuori.

Ntamo messutteli Helsingissä
perjantaina 26.10. Bodin osastolla. 

Mitä Anni-mummo kirjoitti Saarismäessä kuukausi ja päivä syntymäni jälkeen (sillä oletuksella, että mummo kirjoitti  kirjeen lauantaina 11.11. 1958, kun leima lyötiin Jokijärven postissa, todellisuudessa perjantaina), kerrotaan myös Kuohareissa sivulla 91.

Jutun tuoreempi otos on selfie Saarismäen pellon laidassa kasvavan Isonkuusen kanssa.

Kuusi kasvaa katon poikki | The Birthdayspruce

Synttärikuva 2008.

Synttärikuva 2018.
Kuvat: Marita Porrassalmi.

Kuusi kasvaa kuvasta
ja katon poikki kevyesti
kymmenessä vuodessa. Suhteessa ihminen alkaa hahmottaa pienuuttaan.

Kymmeniä vuosia sitten hiljenin
yötä vasten samalla Pekkalan pihalla
Einari Vuorelan kaiku kaverina:

"Korpirastas, puutaiteilija. Lehti ei puhu,
vaikka vaikenet.

Kolme samuraita nousee aitan katolle, kun lehtokurppa narisee
viimeistä vartiokierrosta.

Aamulla ne seisovat aitan takana. Ihan tavallisia kuusia."

(Metsännenä 1990, 14)

Ensimmäinen arvostelu | Seppo Kononen

Aleksis Kiven päivänä juhlittiin synttäreitä ja julkistettiin Kuohareita Kuopion Rosebudissa. Tosin Trilogian 460 sivua piti tiivistää yhteen esiteliuskaan, kun itse teos ei ehtinyt Saksasta Suomeen. Mutta juhlan kunniaksi Savon Sanomat julkaisi ensimmäisen arvostelun, ja Seppo Konosen kritiikki voi jäädä myös viimeiseksi.

Niinhän kävi edelliselle ja viimeiselle paperille painettavalle runokokoelmalleni Se mikä jäi sanomatta. Sanomalehtirunoja (2016), josta ilmestyi vain Teppo Kulmalan arvio, sekin Savon Sanomissa (ja mahdollisesti sama kritiikki muutamassa muussa maakuntalehdessä).

Juhlapäivän päätti Taiteen edistämiskeskuksen uutinen nimittämisestä valtion  kirjallisuustoimikuntaan.

XXX XXX = V+X | 10.10. 1958

uudet ystävät kannattavat;

tutut virheet uppoavat

kun toistan itseäni

teroittamalla tylsyyttäni

taskuliinan laskoksia tai muotoja

ei onneksi laskeskella

jos se on taskussa

vaikka vapaasti, pyramidin huiput

hieman nuokahdellen

niin kuin onni olisi kätkettävä

siellä, siinä pimeydessä silkkitoukka

kutoo lankaa, siitä ne valkeat liinat

joita ei saa mukaan

tyylimies eikä kukaan kysy

soita kellon perään; kerran

X on vex ja kuusi on kuusi

Pulkkisen torppa pysyy pystyssä | Max's House

Pekka Vierula ja kirjailija Matti Pulkkisen torppa 2018.

Matti Pulkkinen lähdössä kauppareissulle
Iisalmeen kesällä 1988.
Porstuan suulla Matin poika Antti.

Kirjailija Matti Pulkkisen (1944‒2011) kirjailija Liisa Laukkariselta 1980-luvun alkupuolella ostama torppa jatkaa elämäänsä Lapinlahden Peltomäessä. Nuori pari Pekka ja Noora Vierula ostivat Runo-Raitalan Pulkkisen pojalta Antilta sellaisella hinnalla, "että pankissa ei tarvinnut käydä".

Romaanihenkilön
kuoleman synnyinsauna.

Tampereella syntynyt kokki Pekka ja Noora tapasivat Norjassa ja löysivät Pulkkisen torpan sattumalta, tuntematta talon historiaa. Uuden kodin remontoinnissa riittää urakkaa ja talveksi lähdetään ravintolatöihin Rovaniemelle.

Uusi sauna.

Pulkkisen Romaanihenkilön kuoleman (1985) synnyinpaikaksi kerrottu ja osittain romahtanut sauna puretaan. Pihalle nousee parhaillaan hirsisauna vasta kuorituista tukeista Nooran käytyä puolen vuoden hirsirakennuskurssin Siilinjärvellä.

Kynä on istutettu
Pulkkisen haudalle.

Torpan vintiltä pahvilaatikoista löytyneet noin 2 000 kirjaa on toimitettu kierrätykseen. Parhaat Pekka ja Noora laittoivat talteen, ja Antti Pulkkinen on huolehtinut isänsä taloon jääneistä papereista ja lasitöistä.

Runo-Raitalan lisäksi Peltomäen entinen koulu jatkaa elämäänsä Peltomäen tien varressa vastapäätä torppaa. Antin aikoinaan myymä koulu on kunnostettu komeaksi Villa Peltolaksi.