 |
| "Kevätruno" Fernando Pessoan museon ovenpielessä Lissabonissa Rue Coelho da Rochan varrella. |
Kevät ja Kevät 7. marraskuuta 1915
Quando
tornar a vir a
Primavera
Talvez já não me
encontre de mundo...
Alberto Caiero 7.11.1915
"Jos Kevään tullen
olenkin jo kuollut,
kukkivat kukat samalla
tavoin
ja puiden vihreys on
yhtä väkevä kuin menneenäkin Keväänä.
Todellisuus ei tarvitse
minua.
Tunnen suunnatonta iloa
kun tajuan ettei
kuolemani merkitse mitään.
Jos tietäisin kuolevani
huomenna
ja Kevät koittaisi
ylihuomenna
kuolisin tyytyväisenä
siitä että se koittaa ylihuomenna.
Jos on sen aika,
milloin se koittaisi ellei ajallaan?
Pidän siitä että kaikki
on todellista
ja kaikki
tapahtuu varmasti;
ja pidän siitä ettei
näin olisi
vaikken
siitä pitäisikään.
Siksi, jos kuolisin nyt,
kuolisin tyytyväisenä,
koska kaikki on totta
ja kaikki tapahtuu varmasti..."
Alberto
Caeiro 7.11.1915
(Fernando Pessoa: Hetkien vaellus, suom. Pentti Saaritsa,
Otava 1974, 32)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti