Aloitanko
alusta, kun kirja on loppu?
Lopetanko
edes ensimmäisen kerran?
Osaatko
sanoa, kenen pitäisi aloittaa?
Kenelle en
tätä ainakaan aio lähettää?
Luenko vain
itse vai vielä Mäntylän
palvelutalon
mummoille ja papalle?
Entäs se
ajattelu, kysymyksistä vaikein?
Aina
kirjoja tehdään, syntyykö teosta?
Vastaako
yksi hyvä sataa lukematonta,
kun palkintoja
jaetaan jo alkusyksystä?
Mitä
enemmän ajattelee sitä ohuempi
teos
kuoleman edessä; kuolemattomilla
on niin
kiire. Sen vähemmän ajatuksia
mitä
enemmän kirjoja, mikäli on kiire.
(Sunnuntaisuomalainen 21.10.2012)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti