Heti kun avaat koneen menetät
Muistisi, ruumiin, lehden joka jälleen
Saapuu ajallaan. Korppi koputtaa
Valoa taikka syöpää; lahjoin ääntä
Matikalla ja laskin jo lahnan litukalla
Voittojani. Hitihatidiibadaabaa
Sanoo Matti, inhorealistinen professori;
Korvanoppaelvis ymmärtää hyvin
Tai huonosti, koska rokkia ei enää ole.
Joku korppi vaan raakuu ennustustaan.
Ymmärtää tuskin itsekään ilman
Konetta lentää, jäätyy silti ilmaan
Siivet ja sielu ystävänpäivän pakkasilla;
Verenpaine nousee, sydän pysähtyy
Avautuuko osa nousuun, nytkähtääkö
Diesel mustalle moottoritielle
Kahden valkoisen välissä.
(15.2.2011: Ei mikään itsessään s. 17 - 47.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti